Vähänpuhuttu vikellys hevosurheilun lajina
Vikellys on sanana jo monelle tuntemattomampi, ja hevosurheilun lajien joukossa harrastajien osuus on myös vähäinen muihin lajeihin verrattuna. Vikellys tarkoittaa akrobatiaa liikkuvan hevosen selässä, ja onkin erittäin vaativa hevosurheilun laji. Vikellys on saanut alkunsa jo antiikin aikaan, jolloin vikellysesityksiä saattoi nähdä osana sirkuksen ohjelmaa. Myöhemmin vikellyksestä kehittyi oma lajinsa, vaikka vikellysesityksiä tänäkin päivänä nähdään usein myös sirkuksissa. Suomeen vikellys rantautui noin 1980-luvulla, ja nykyisin vikellystalleja löytyy maastamme noin parisen kymmentä, joista valtaosa sijaitsee pääkaupunkiseudulla.
Vikellyksessä juoksuttaja juoksuttaa hevosta suurehkolla ympyrällä, ja itse vikeltäjä nousee hevosen selkään vauhdista, ja suorittaa liikkuvan hevosen selässä näyttäviä voimistelu- ja akrobatialiikkeitä. Vikellyksessä käytetään perinteisen satulan sijaan vikellysvyötä, joka kiinnitetään hevosen vatsan ympärille. Vikellysvyössä on tukevat kahvat ja kaksi useimmiten säädettävää jalkalenkkiä, jotka tukevat liikkeiden suoritusta hevosen selässä. Kahvojen välissä saa olla yksi ylimääräinen pehmeä kahva, mutta muiden kahvojen ja tukien käyttäminen on lajissa kiellettyä. Vikellysvyön lisäksi vyön alla käytetään vikellyspatjaa, joka suojaa hevosen selkää sekä luo tukevamman alustan vikeltäjälle liikkua hevosen selässä. Vikellysvyön ja vikellyspatjan lisäksi varusteisiin kuuluu tavalliset hevosen juoksutusvarusteet. Vikeltäjän asustukseen kuuluu vikellyspuku, joka muistuttaa läheisesti voimisteluasua, ja kumipohjaiset voimistelutossut. Toisinkuin muissa hevoslajeissa, vikellyksessä ei käytetä kypärää, sillä se olisi tiellä monien liikeiden suorittamisessa.
Vikellysliikkeet voidaan jakaa kahteen osaan, perusliikkeisiin ja teknisiin liikkeisiin. Kaikkien liikkeiden suorittaminen vaatii vikeltäjältä paljon voimaa, tasapainoa, nopeutta ja ketteryyttä. Perusliikkeitä on seitsemän, ja ne kestävät yleensä neljä hevosen laukka-askelta. Tekniset liikkeet on jaettu neljään ryhmään; tasapaino, rytmi, lihasvoima, ponnistusvoima ja liikkuvuus. Esimerkkinä teknisestä liikkeestä olisi esimerkiksi kärrynpyörän tekeminen hevosen kaulalta sen selälle. Vikellyksessä voi kilpailla kansainväliselle tasolle asti, mutta olympialaisiin laji ei kuulu.
Suomessa järjestetään vuosittain muutamia kansallisia kilpailuja, ja kansainvälisiä kilpailuja maailmalla pidetään noin kymmenen per vuosi.