Hevosurheilussa lajeja on monia, mutta olympialaisissa edustettuja lajeja löytyy ainoastaan kolme. Raviurheilua olympialaisista ei löydy lainkaan; kilpailtavat lajit ovat esteratsastus, maastoratsastus, ja kouluratsastus. Ratsastuksessa olympialaisiin voi osallistua joko yksittäisenä kilpailijana maansa tiimissä, tai jos maalla on oma ratsastustiimi edustettuna, tiimin jäsenenä. Kuitenkin ratsastuksen ammattilaiset näin kovalla tasolla ovat monissa maissa hyvin vähissä, joten yksilökilpailijoita esiintyy myös suhteellisen paljon. Ratsastuksen lajeissa olympialaisissa voi osallistua mahdollisesti kaikkiin lajeihin, tai vain yhteen jos ratsastaja on erikoistunut esimerkiksi ainoastaan kouluratsastukseen.

Lajina ratsastusta olympialaisissa hallitsee Kansainvälinen Ratsastusliitto FEI, Fédération équestre internationale, joka toimii ratsastusurheilun kattojärjestönä maailmanlaajuisesti. Kansainvälisen Ratsastusliiton alla toimii jokaisessa maassa maakohtainen ratsastajainliitto, joiden olympialautakunta valitsee lupaavat urheilijat osallistumaan olympialaisiin.

Ratsastus on ollut olympialaisissa lajina jo vuodessa 1912 alkaen, mutta viimeaikoina kansainvälisellä tasolla huolenaihetta ja keskustelua on synnyttänyt kouluratsastuksen oleminen vaakalaudalla olympialaisten ohjelmistossa pysymisessä. Ratsastajien keskuudessa kouluratsastus on erittäin suosittua sen teknisyyden mutta myös turvallisuuden takia, mutta ratsastusta harrastavien ulkopuolella kouluratsastukseen voi olla vaikea päästä kiinni pelkkänä katsojana. Ilman asiantuntijuutta lajista on vaikea nähdä mitä suoritetaan, ja mikä ero ratsastajien suorituksissa on toisiinsa nähden. Erilaisten liikkeiden, sekä myös onnistumisten ja virheiden näkeminen voi olla vaikeaa maallikolle, ja näin ollen kilpailua ei välttämättä jaksa katsoa kovin pitkään. Vaikka kouluratsastus onkin olympiatasolla erittäin lennokasta ja rytmikästä, kuitenkin kun jokaisen kilpailijan esitys koostuu samoista liikkeistä, alkaa katsominen puuduttaa maallikkoa pidemmän päälle, jos pisteytyksen perusteita ei ymmärrä. Tämän vuoksi kouluratsastuksen katsojamäärät ovat olympialaisissa laskeneet, ja sen vuoksi viimeaikoina on pyritty herättämään keskustelua aiheesta ettei laji tippuisi kokonaan ohjelmistosta pois. Onkin pyritty miettimään, miten lajista voisi tehdä katsojaystävällisempää tai mahdollisesti helpommin ymmärrettävää myös maallikoille.

Kouluratsastuksen lisäksi maasto- ja esteratsastus sen sijaan ovat suosittuja katsojienkin kesken. Maastoratsastus on katsojalle hieman hankalaa, sillä maastoesterata on useita kilometrejä pitkä, joten on asettauduttava mielekkäiseen kohtaan katsomaan haluttua estettä, mutta koko rataa on mahdoton nähdä kerralla. Toisaalta jo yksittäinen este on jo hyvin vaativa, joten jo sen katsominen voi olla hyvin antoisaa. Esteratsastus onkin ehkä lajeista kaikkein katsojaystävällisin. Radat ovat nopeatempoisia ja jokaisen ratsukon näkee alusta loppuun, ja radan lyhyen keston vuoksi, vaikka kilpailijoita olisi paljonkin, kilpailun kesto ei pääse kuitenkaan venymään äärimmäisyyksiin. Esteratsastuksen säännöt on myös helposti ymmärrettävissä niin maallikoillekin, sillä ratsukon suoriutumista radalla määrää mitattu aika sekä hyppyjen virheettömyys. Hyppyjen virheettömyys mitataan pudotetuissa puomeissa ja esteistä kieltäytymisissä.

Ratsastus lajina olympialaissa on myös tietenkin järjestäjämaalle haastavaa, sillä maailmalta tuodut hevoset vaativat paljon tallitilaa, ruokaa, harjoituskenttiä, ja myös itse kisakentät tulee rakentaa. Etenkin maissa joissa ratsastus ei ole kovin yleistä, voivat kustannukset isäntämaalle nousta korkeiksi. Myös hevoset stressaantuvat kuljetuksesta ja vieraasta ympäristöstä vaikka olisivatkin tottuneet matkustelemaan, joten hyvät puitteet ovat välttämättömiä.

Kaikesta huolimatta on ratsastus ollut olympialaisten ohjelmistossa jo monia vuosikymmeniä, ja varmasti tulee pitämään paikkansa vielä tulevaisuudessakin, etenkin jos kouluratsastuksen sääntöjä pystytään muuttamaan vielä enemmän katsojaystävällisemmäksi. Seuraavissa olympialaisissa ovat kaikki kolme ratsastuksen lajia ovat jälleen edusteittuina.