Maastoesteet ratsastuskilpailujen muotona

Maastoesteratsastus mittaa hevosen kuntoa ja ratsastuksen taitoa, ja onkin soveltuva laji ainoastaan jo kokeneemmille urheilijoille. Tavallisen esteratsastuksen sijaan maastossa ratsastettavat esteet ovat kiinteitä tai jopa luonnonesteitä, ja virheellisestä hypystä huolimatta este ei pääse hajoamaan niinkuin puomeista rakennettu este. Näinollen virheellisesti mitoitettu tai epäonnistunut hyppy voi olla hyvin kohtalokas ratsukolle, ja maastoesteratsastuksessa toisinaan sattuukin vakavia onnettomuuksia hevosten uupuessa pitkällä ja nopeatempoisella radalla. Maastoesteradan pituus on useita kilometrejä, ja esteiden määrä radalla on noin 30 estettä radasta riippuen.

Kuitenkaan laji ei ole vaarallinen harrastettuna oikein. Jos ratsastaja tuntee hevosen, ja tietää mitä tekee, laji tarjoaa upeita maisemia ja paljon vauhdin hurmaa. Turvallisuusriskiä voidaan myös huomattavasti pienentää onnistuneella radan ja esteiden suunnittelulla, jossa ratamestarin, eli radan suunnittelijan, vastuu onkin erittäin korkea. Esteet tulee rakentaa tukevan näköisiksi, sillä silloin hevonen käyttää hyppyyn paljon voimaa, ja esteen ympäristö myös pyritään toteuttamaan niin, että jos hyppy ajoitetaan virheellisesti, on hevosella tilaa kiertää este vierestä.

Maastoesteitä voi ratsastaa sellaisenaan, mutta yleisimmin maastoesteet urheilumuotona kuuluvat kenttäratsastuksen osakokeeseen, jossa yleensä kilpailun toisena päivänä ratsastetaan maastoesteratakoe.

Suomessa taitavemmat ratsastajat pääsevät harjoittelemaan maastoesteitä talleilla, joilta löytyy maastoesteratsastuspuitteet. Tällaisia talleja löytyy useampia lähes jokaisesta maakunnasta, ja tallit löytyy listattuna Suomen Ratsastajainliiton sivuilta. Ratojen vaativuus ja esteiden korkeus on tallikohtaista.

Back to Top