Hevosurheilua on harjoitettu jo antiikin ajoilta ja skandinaavisessa mytologiassakin tunnetaan jumala Odinin ja Hrungnir-jättiläisten hevoskilpailut. Suosituimmat lajit Suomessa nykyään ovat esteratsastus, kouluratsastus ja ravit.

Ratsastus

Suomessa ratsastusharrastuksen aloittavat useimmiten tytöt. Alkeiskurssille voi mennä jo seitsemän- tai kahdeksanvuotiaana. Harrastusta aloittaessa tarpeellinen suojavaruste on kypärä. Kypärän voi usein lainata tallilta, mutta oma kypärä on varmasti ensimmäinen hankinta. Hyvän kypärän saa muutamalla kympillä. Lisäksi etenkin nuorten vartavasten ratsastukseen tarkoitetut vaatteet ovat kannattava hankinta. Esimerkiksi ratsastushousujen silikonipaikat toimivat liukuesteinä, jolloin oikean istunnan löytäminen on helpompaa. Alkeiskurssilla opetellaan ratsastuksen lisäksi myös hevosen hoitoa. Hoito onkin olleellinen osa hevosharrastusta.

Kouluratsastusta on eurooppalaisessa ratsastusperinteessä pidetty kaiken ratsastustaidon perustana, ja jokaisen ratsukon opintielle kuuluu jonkinasteinen kouluharjoittelu. Kouluratsastuksen tarkoituksena on hevosen täsmällinen hallinta kaikissa askellajeissa. Menestynein suomalaisista kouluratsastajista on Kyra Kyrklund, joka teki 70-luvulta lähtien kansainvälistä kilpailu-uraa maailman huipulla saavuttaen muun muassa hopeaa vuoden 1990 mm-kisoissa sekä maailmancupin finaalin voiton vuonna 1991.

Usein kuitenkin esteratsastus on on ensimmäinen kilpailulaji, johon ratsastusta harrastava tutustuu. Esteiden harjoitteleminen aloitetaankin usein jo ponivaiheessa. Soveliaan ratsun löytäminen ja sen kanssa yhdessä harjoitteleminen on aikaa vievää, ja tuolloin ratsastajan tulee jo olla varsin sitoutunut harrastukseen. Ratsastuksessa pätee sama kuin monessa muussakin lajissa: Harjoittelemalla oppii, ja mitä enenmmän harjoittelee, sitä nopeammin oppii. Pikku kilpailuja järjestetään tallitasollakin, ja niistä on hyvä aloittaa. Estekilpailuissa on eri luokkia esteiden korkeuden ja vaikeusasteen mukaan. Iän ja koon karttuessa ja isompaan hevoseen siirryttäessä voi osallistua yhä vaativampiin luokkiin. tällä hetkellä suomalaisia maailmanluokan ratsukkoja on muutamia. Olympialaisiin suomalainen on viimeksi osallistunut vuonna 1980, kun Christopher Wegelius hevosella Monday Morning sijoittui 12. sijalle.

Kouluratsastusta on eurooppalaisessa ratsastusperinteessä pidetty kaiken ratsastustaidon perustana.

Kenttäratsastus on hevosen selässä suoritettavien lajien kuninkuuslaji. Siihen kuuluvat osina kouluratsastus, maastoratsastus sekä rataesteratsastus lyhyillä aikaväleillä samalla hevosella. Kenttäkilpailuja on eri tasoisia ja pituisia, ja kokonaistulos muodostuu kolmen osakokeen yhteispisteistä. Kenttäratsastus on erittäin vaativa laji sekä ihmiselle, että hevoselle ja vaatii ratsukolta saumatonta yhteistyötä. Tänä vuonna järjestettiin MM-kisat, joissa suomalaisen ratsukon tie päättyi valitettavaan onnettomuuteen, tosin isoilta haavereilta onneksi vältyttiin.

Raviurheilu

Raviurheilu on Suomessa ollut suosittu laji jo niistä ajoista, kun kirkossakäynnin jälkeen ajettiin kilpaa kotiin. Suomessa raviurheilun oma erityispiirre on suomenhevoslähdöt lämminveristen ravihevosten kilpailujen lisäksi. Suomenhevosilla alkoivat Suomen ensimmäiset ravikilpailutkin, jotka järjestettiin Turussa 1817. 1865 alettiin järjestämään valtionajoja ja 1924 ajettiin ensimmäiset kuninkuusravit. Vuoteen 1959 asti raveissa oli ainoastaan suomenhevoslähtöjä, ja vasta 1960-luvun alussa maahantuodut orlovravurit ja amerikan ravihevoset pääsivät radoille. Tuolloin raviurheilu lähti kehittymään ammattimaisemmaksi ja sitä alettiin markkinoida totovedonlyönnillä.

Suomessa yleisin radan pituus on 1000 metriä ja juostavat matkat ovat useimmiten 1609 ja 2100 m. Suomessa on 43 totoraveja järjestävää ravirataa, jotka on jaettu kolmeen eri luokkaan. Suomen päärata on Helsingin Vermo, ja sen lisäksi on 19 maakuntarataa ja 23 kesärataa. Lisäksi Suomessa on lukuisia paikallisia harjoitusratoja, joilla ei järjestetä totoraveja.

Raviurheilulla ja totolla on vankka kannattajakunta, seuraajia on arviolta 220 000. Menestynein suomenhevosravuri on ori Viesker, joka voitti ravikuninkuuden viidesti peräkkäin 1996–2000. Se oli myös vuonna 2002 ajallaan 1:19,9a ensimmäinen 1:20,0 haamurajan rikkonut suomenhevonen. Viesker oli ensimmäinen miljoona euroa urallaan voittanut hevonen Suomessa. Nykyistä suomenhevosten nopeusennätystä pitää hallussaan ori Vitter, jonka ennätysaika 1.18,5aly (lyhyen matkan juoksu, laskettu km kohden) on vuodelta 2016.