Hevoset ja ratsastus urheilulajina

Ratsastus on ollut jo pitkään monen pikkutytön unelmaharrastus, ja lähes jokainen meistä on joskus elämässään ollut poniajelulla tai lyhyessä talutusratsastuksessa pienen, söötin ponin selässä. Monen ensimmäinen mielikuva ratsastuksesta onkin juuri tällainen. Jos ratsastus on pelkkää ponitalutusta, miten voidaan puhua urheilulajista?

Hevosurheilua kuitenkin löytyy moneen lähtöön; on niin sanottua harrasteratsastusta, vikellystä, raviurheilua, laukkakisoja, kouluratsastusta, esteratsastusta ja niin edelleen. Näistä monelle suomalaiselle tutuimpia lienee harrasteratsastus ja raviurheilu, mutta meiltä löytyy myös jopa olympiatasolle yltäneitä ratsastajia.

Ravit ja ravikisat vielä usein mielletään ja ymmärretään urheiluna, mutta mielikuva ratsastuksesta on, että hevonen tekee kaiken työn, ja ratsastaja vain istuu kyydissä, joten ei lajia voi nimittää lähellekään urheiluksi. On totta että hevonen työskentelee kokoajan ratsastajan alla, mutta on ratsastajan tehtävä saada hevonen liikkumaan halutulla tavalla. Tässä vaiheessa tulee kyseeseen niin pohje- kuin reisilihakset, sisimmät vatsalihakset, kädet, ja tasapainon hallinta. Esimerkiksi hevosta käännetään antamalla merkki alapohkeella ja painoavuilla, mutta jos samalla tulee hidastaa vauhtia, samanaikaisesti puristetaan yläreisi- ja pakaralihaksilla. Tähän vielä samanaikaisesti ohjasapujen käyttö käsillä, ja voidaan jo alkaa puhumaan hyvin hikoiluttavasta urheilusta.

Jo harrasteratsastuksessa tulee kehitettyä omaa lihaksistoa, mutta etenkin kun lähdetään tavoittelemaan kilpailuja, alkaa niin ratsastajan kuin hevosen fysiikka määrittää hyvin paljolti miten pitkälle ratsukko voi edetä urallaan. Näin ollen ratsastajan lisäksi, tulee myös hevosen kuntoa kehittää ja ylläpitää monipuolisesti, ja kuten ihmisellekin, voi myös hevoselle tulla lihaskipuja tai rasitusvammoja kohtuuttomasta treenaamisesta.

Tämän vuoksi pelkän ratsastamisen lisäksi, hevosmiestaidot ja hevosen käsittely maasta käsin on myös erittäin tärkeä osa urheilulajia. Kuten kilpatanssissa, tulee myös ratsastuksessa huomata jos oma partneri ei voi hyvin. Tämän vuoksi tulee myös tallilla vietettyä enemmän aikaa kuin pelkkä hevosen ohjissa vietetty aika, ja hevosen hoitaminen, peseminen,monien kilojen painoisten varusteiden kantaminen ja karsinoiden siivoaminen vasta liikunnasta käykin.

Urheilun ja liikunnallisen puolen lisäksi, on hevosurheilulla vielä toinen erittäin hyvä puoli; sen terapeuttinen vaikutus. On todettu, että eläinten kanssa vietetty aika vähentää stressiä, ja hevosurheilua harrastaessa tulee aikaa vietettyä paljon hevosten kanssa, ja opittua näiltä jopa yllättävän älykkäiltä eläimiltä paljon.

Näin ollen hevoset ja ratsastus onkin hyvin monipuolinen urheilulaji, ja pelkän liikunnan lisäksi tarjoaa niin henkisen hyvinvoinnin kuin ulkoilunkin kannalta terveysvaikutteita.

Suomessa löytyy myös monia valmennus-henkisiä talleja ja ratsastuskouluja, jotka ovat keskittyneet tarjoamaan kilpailutavoittesesti harrastaville henkilöille intensiivisempää valmennusta, tai jopa henkilökohtaista kisavalmennusta. Valmennustallit ovat usein jo oman hevosen omistaville suunnattu, mutta tallin hevosilla ratsastaville löytyy myös valmennushenkisiä ratsastuskouluja.

Suomessa ratsastusurheilu painottuu pääosin este- ja kouluratsastukseen, mutta maastoratsastusta harrastetaan myös. Esteratsastuksessa hypätään esteitä, kouluratsastuksessa mitataan tekniikkaa, ja maastoradalla mitataan kestävyyttä monikilometrisellä esteradalla ulkona.

Myös valmennustallit usein painottuvat joko koulu- tai esteratsastukseen.

Harrastuksesta kiinnostuneiden kannattaa etsiä lähiseudulta Suomen Ratsastajain Liiton hyväksymä harrastetalli tai ratsastuskoulu. Ratsastuksessa urheilulajina ollaan kuitenkin elävän eläimen kanssa tekemisissä, ja kuten lajissa kuin lajissa, onnettomuuksia voi myös sattua. Tästä huolimatta ratsastus ei kuitenkaan ole vaarallinen laji, mutta se voi olla sitä jos tiettyjä sääntöjä ja maalaisjärkeä ei noudateta. Siksi onkin tärkeää, että talli jolla aloittaa harrastuksen, on sitoutunut noudattamaan tietyn asteen turvasäädäntöjä. Näin lajia voi harrastaa turvallisesti, ja nauttia kaikista urheilulajin suomista hyvistä puolista huoletta.

Back to Top